torstai 30. marraskuuta 2017

Onpas järkeviä ehdotuksia!



Nuorten parlamentin istuntoon on ilmoittautunut ennätykselliset 154 koulua mukaan. Keväällä tapaamme useita ensi kertaa mukana olevia kouluja. Innostus yhteiskunnalliseen kasvatukseen ja nuorten tukemiseen vaikuttamaan on muodikkaasti varmaankin ”trendaamassa”. Ehkä olemme onnistuneet osaltamme kääntämään yleisen puheenparren nuorten passiivisuudesta siihen, että aikuisten velvollisuus on tukea nuorten mahdollisuuksia omien oikeuksiensa käyttämiseen. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Olen kokeillut muutamaa erilaista lähestymistapaa siitä, miten innostaa lapsia ja nuoria mukaan miettimään vaikuttamisen kohteita. Alakoululaisille valmistelimme Omaoppilaskunta.fi –sivustolta tutun kisun  innostamaan oppilaita pohtimaan toivottavia muutoksia koulussa. Kisu uteli myös, mitä hyvää koulussa on ja millaisia tapahtumia koulussa olisi hyvä olla. Ehkä paras palaute oli, kun eräs mukana ollut opettaja katseli ryhmien keskustelujen pohjalta valittuja top-listoja ja totesi, että onpas järkeviä ehdotuksia.  

Yläkoululaisten kanssa hyödynsin Act now –peliä siten, että pelilauta oli ideoinnin pohjana. Näin konkretisoitiin yhteiskunnan eri puolia elinkeinoelämästä vapaa-ajan harrastamiseen tai ympäristöstä kulttuuriin. Pelissä mukana olevat kortit innostivat nuoria miettimään erilaisia vaikuttamisen keinoja. Nuoret arvostivat myös vaikuttamiseen liittyvää ideointikeskustelua, jossa pohdittiin yhdessä, mitä vaikuttaminen oikeastaan on. Päädyimme siihen, että vaikuttaminen voi konkreettisesti olla sitä, että haluaa muuttaa jotain. Tai lisätä, poistaa, muokata, vähentää jotain asiaa yhteiskunnassa, koulussa, perheessä, ympäristössä, maailmassa, Euroopassa. Vaihtoehtoja on lukemattomia.

Olisi hienoa, mikäli osallistuvat koulut voisivat osana opetusta etsiä kohteita, joihin juuri tämän koulun nuoret haluaisivat vaikuttaa. Yksi oppitunti riitti erinomaisesti keskusteluun, ryhmässä toteutettavaan ideointiin ja ideoiden esittelyyn. Näiden ehdotusten pohjalta kerho tai muu oppilasryhmä voi yhdistellä ja karsia ideoita. Olisiko vielä mahdollisuus tehdä koulussa äänestys, joka ryhmä voisi organisoida? Suullisen kysymyksen voisi muotoilla top-listan kärkeen nousseista aiheista. Tämä malli voisi olla erinomainen keino havainnollistaa myös sitä, miten yhteiskunnalliseen keskusteluun nousee asioita ja miten niitä voidaan edistää yhdessä.

Act now –pelin tulostettavan version löydät täältä


Olemme valmistelemassa keväällä julkaistavaa valiokuntasimulaatio yhdessä padasjokelaisten kanssa. Siitä enemmän myöhemmin keväällä.


Teksti : Tiina Karhuvirta

perjantai 24. marraskuuta 2017

Keskustelua ja vaikuttamista – vai avaruusolioita nuorten keskuudessa?

Anu Kantola kirjoittaa Helsingin Sanomissa (21.11.2017) kansalaiselle langetusta roolista olla alamainen vahvan johtajan kaitsema lauma.  Hän otsikoi kirjoituksensa raflaavasti ”Aktiivinen kansalainen on Suomen politiikassa kuin vieras ulkoavaruudesta”.  Olisiko aika muuttumassa ja yhteiskunta vaatimalla vaatisi kansalaisiaan olemaan aktiivisia käyttämään myös poliittisia oikeuksiaan muutoinkin kuin vain vaalien yhteydessä?
Opinkirjon Act now -peli materiaalina Opinkirjon VaikuttamisMix-pajassa Espoossa marraskuussa 2017. Kuva Karhuvirta


Marraskuussa raportoitiin uusimman ICCS-tutkimuksen tuloksista. Aineisto on koottu vuonna 2016 ja siihen osallistui 24 maata tai aluetta, joten aineistoa voi hyödyntää myös kansainvälisessä vertailussa.

Tutkimuksessa kartoitetaan myös rehtoreiden ja opettajien näkemyksiä. Yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteista tärkeimpinä koulun johdon mielestä olivat kriittisen ja itsenäisen ajattelun edistäminen (79 %), ympäristöön kohdistuvan arvostuksen ja huolenpidon edistäminen (52 %) ja oppilaiden konfliktitilanteiden ratkaisukyvyn ja -taidon kehittäminen (50 %). Huomioitavaa on se, että rehtorit arvottivat vähiten valmiuksien antamista oppilaille tulevaa poliittista osallistumista varten (3 %) ja tehokkaiden rasismia vähentävien strategioiden kehittymisen tukemista (9 %).  Valinnat ovat mielenkiintoisia ajatellen sitä, että opetussuunnitelmateksteissä on pitkään ollut joko arvopohjassa tai itse opetuksen tavoitteissa demokraattisen ja aktiivisen kansalaisen kasvattamisen ihanne.  (Mehtäläinen ja muut 2017.) On harmillista, että koulun johto näkee oppilaiden tukemisen käyttämään poliittisia oikeuksiaan olevan kaukana koulun ytimestä.


Espoolaiset nuoret pohtivat vaikuttamisen kohteita Act now -pelin avulla. Kuva Kosonen.















Miellyttävä tutkimustulos on kuitenkin se, että vuodesta 2009 oli nuorten keskusteluaktiivisuus poliittisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa on lisääntynyt enemmän kuin muissa maissa keskimäärin. Nuoret keskustelevat näistä asioista aiempaa enemmän sekä vanhempiensa että ystävien kanssa. (Mehtäläinen ja muut 2017.) Ystävien kanssa keskustelu voi edistää nuorille yhteisten yhteiskunnallisten teemojen löytymistä, joihin halutaan ottaa kantaa ja vaikuttaa.



Nuorten kokoamia asioita, joihin he haluaisivat vaikuttaa.Samalla pohdittiin keinoja vaikuttaa ja kuinka tehokkaita keinot voivat olla. Pajaideaa voi hyödyntää myös suullisten kysymysten muotoilussa. Kuva Karhuvirta.
Nuorten parlamentti on ollut yksi tapa löytää mielenkiintoisia yhteiskunnallisia aiheita, joihin tarttua, etsiä tietoa ja mahdollisesti myös pyrkiä vaikuttamaan. Jo kokemus siitä, että eduskuntatalo on täynnä nuoria, joilla on kiinnostusta yhteiskuntaa ja politiikkaa kohtaan, on omiaan hälventämään nuorten mielestä outouden tunnetta. Yksi vuoden 2016 istuntoon osallistuneista nuorista kertoikin, että juuri hän on ystäväpiirissä henkilö, joka tuo keskusteluun mukaan myös yhteiskunnallisia asioita. Luulen, että tämä on yksi avainasioista, kun mietitään Nuorten parlamentin merkitystä nuorten maailmassa.

Teksti: Tiina Karhuvirta 
Kuvat: Tiina Karhuvirta ja Matleena Kosonen


Lähteet:

Kantola, A. (2017). Aktiivinen kansalainen on Suomen politiikassa kuin vieras ulkoavaruudesta. Helsingin Sanomat 21.11.2107 [www-lähde https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005457341.html luettu 24.11.2017]


Mehtäläinen, J., Niilo-Rämä, M. ja Nissinen, V. (2017) Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä. [www-lähde https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2017/ICCS2016-D120 luettu 24.11.2017]

perjantai 18. elokuuta 2017

Kannattaisiko vaikuttaa?

Kesäkuun puolivälissä julkaistiin Helsingin sanomissa uutinen, jossa nobelisti Bengt Holmstöm kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten arvostus demokratiaan on laskenut huolestuttavasti. Jutun mukaan tutkimuksessa olisi kysytty nuorilta ympäri maailmaa, kuina tärkeänä he pitävät demokratiaa. Parinkymmenen vuoden takaisesta 75 prosentista nyt vain 25 prosenttia nuorista piti demokratiaa tärkeänä. Holmström kysyykin elämmekö jälkidemokraattisessa maailmassa, jossa toimitaan vain somessa?

Juttu on varsin kuvaava, kun pohtii viimeaikaista keskustelua demokratiasta ja sen tulevaisuudesta. Faktojen jälkeinen maailma edesauttaa demokratian murenemista, kun kansalaiset eivät oikein voi enää luottaa mihinkään tietoon. Tiedosta on tullut enemmän mielipide, kuin johonkin luotettavaan perustuva väite. Tieteellinen tieto on tietenkin pohjimmiltaan ja määritelmienkin mukaan vain uskomus, mutta perusteltu uskomus, joka pohjautuu johonkin tiedeyhteisön jakamaan käsitykseen.

Ehkä kuitenkin on mahdollista taistella tällaista kehitystä vastaan antamalla nuorille mahdollisuus toimintaan ja vaikuttamiseen. Rakenteiden pystyttäjien ja ylläpitäjien on vain havaittava kaikki sudenkuopat näennäisdemokraattisesta toimintatavasta. Jotta rakenteiden ylläpitäjät havaitsevat tämän on heidän oltava valmiita avoimeen ja rehelliseen reflektioon. Tämä on tärkeätä kaikissa rakenteissa, joissa toimimme yhdessä nuorten kanssa. Myös Nuorten parlamentissa.

Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteita on kirkastettu. Toiminnan tavoitteena on "innostaa koululaisia osallistumaan ja vaikuttamaan nuorille tärkeisiin asioihin" (eduskunnan ja Opinkirjon yhteinen muistio 12/2016). Minusta on huomionarvoista se, että toiminnan järjestäjät ovat uskaltaneet jättää tavoitteen varsin avoimeksi ja erilaisia kokeiluja sallivaksi. Toki näin kirjattu tavoite on hankala  arvoida. Tähän pyydänkin teidän apuanne. Kuinka arvioida nuorten innostusta osallistua ja vaikuttaa?  Ja viitaten alun Holmströmin huoleen, millainen mahdollisuus Nuorten parlamentilla on valaa nuoriin uskoa demokratiaan ylivertaisena hallintomuotona?

Teksti: Tiina Karhuvirta

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Ensi kevään vaikuttavin päivä!

Maaliskuun 23. päivänä eduskuntatalo täyttyy peruskoulun oppilaista. Eduskuntatalon remontin jälkeen ensimmäistä kertaa kansanedustajan tuolille istahtaa 199 nuorta kysymään nuoria kiinnostavia kysymyksiä valtioneuvoston jäseniltä. Silloin on valmistelut kouluissa tehty, kamerat ladattu, kynä teroitettu ja matka Helsinkiin tehty.

Mukaan pääsee vain ilmoittamalla koulunsa halukkuuden osallistua Nuorten parlamentin istuntoon. Viimeinen ilmoittautumispäivä on marraskuun 17. ja sen jälkeen ei pääse enää mukaan. Koulun saamat oppilasedustajapaikat ilmoitetaan joulukuussa 2017. Ja mikä parasta: Oppilasedustajien matkat  ja mahdollinen majoitus maksetaan. Koululle jää ohjaajan ja toimittajaoppilaan matkustuskulut kustannettavaksi.

Sen jälkeen alkaakin valmistautuminen istuntoon. On päätettävä, kuka pääsee kansanedustajan paikalle, kuka saa toimia toimittajaoppilaana. Ja tärkein kaikista, mitä ihmettä meidän koulu ja sen edustaja haluavat kysyä? Nuorten kysymykset ovat tärkeä viesti päättäjille ja virkamiehille siitä, mikä askarruttaa nuorten mieliä ja mihin he haluaisivat päättäjien kiinnittävän huomiota. Kysymyksistä tehdään koonti, joka toimitetaan esimerkiksi opetusministeriön virkamiehille, Opetushallitukseen, Valtion nuorisoneuvostolle ja Lapsiasiavaltuutetun toimistoon.


Miksi nuorten pitäisi tyytyä odottelemaan?
Yhteiskunnallinen osallistuminen pitää olla mahdollista  lapsille ja nuorille. 



Nuorten parlamentti on tarkoitettu perusopetuksen päättöluokilla oleville oppilaille. Mukaan mahtuu 199 ensin ilmoittautunutta koulua. Näin, jotta jokainen mukana oleva koulu saa ainakin yhden oppilasedustajapaikan.

Ilmoittaumislinkki

https://www.webropolsurveys.com/S/BD13A4A71A6DF10B.par

Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi tai kurkista osoitteeseen

https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Sivut/default.aspx



Teksti ja kuva: Tiina Karhuvirta