perjantai 28. maaliskuuta 2014

Arvoisa hallitus, onko Facebook-tilini enää turvassa?


Voiko hallitus vaikuttaa opiskelija-asuntojen hintoihin? Opetetaanko tulevaisuuden koulussa tiedonhankintaa ja yrittämistä? Onko Facebook-tilini enää koskaan turvassa?

Poimimme täysistunnosta muutamia tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia lauantain Helsingin Sanomiin. Jutusta voi lukea myös verkkoversion.

Nuoret saivat poliitikot kiittelemään kilpaa





Nuorten parlamentin täysistunnon jälkeen Eduskuntatalon Valtiosalissa on innostuneita poliitikkoja. He kiittelevät kilpaa nuorten täysistunnossa esittämiä kysymyksiä.

"Olin oikein innoissani siitä, että sain vastata ilmastolakia koskevaan kysymykseen!" kertoo ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr).
Niinistöstä olisi ollut hauskaa kuulla vielä lisää koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
"On tärkeää miettiä, millaista koulutusta ja millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan."

Niinistö piti nuorten täysistuntokysymyksiä hyvin ja luontevasti esitettyinä: hän kehuu muutenkin nuoren sukupolven sosiaalisia taitoja ja sanavalmiutta. Koulun pitäisi tukea tämänkaltaisten taitojen oppimista entistä enemmän.
"Pitäisi opettaa enemmän myös median ymmärtämistä. Lisäksi koulun pitäisi antaa nuorille mahdollisuudet innostua ja motivoitua omista jutuistaan."

Kansanedustaja Timo Heinoselle (kok) erityisen iloinen yllätys oli taloutta koskevien kysymysten suuri määrä: esimerkiksi kestävyysvajeesta ja valtion velkaantumisesta oltiin huolissaan. "Tuli paljon hyviä kysymyksiä, tuollaista jää eduskunnan kyselytunneilla kaipaamaan", hän kertoo. Heinosen mukaan monet oppositiopoliitikot ovat usein niin irtaantuneita arjesta, etteivät ymmärrä kysyä olennaisia asioita. Kyse voi olla myös poliittisesta pelistä.

Myös nuoret pitivät pääosin poliitikkojen vastauksista. Ida Pajukangas Kiviniityn lukiosta kertoo nuorten kesätyöpaikoista käydystä keskustelusta:
"Kiva kuulla, että jotain yritetään, vaikka en ole kyllä ihan vakuuttunut siitä, johtaako se mihinkään."

TEKSTI: Reeta Niemonen, KUVA: Somaya Lehtinen

Selkeyden ja suoran demokratian asialla


















Nuorten parlamentin täysistunnossa kaikkia valmisteltuja kysymyksiä ei ehditty käsitellä. Yksi näistä kysymyksistä koski sitä, tulisiko kunnallisvaalien äänioikeusikärajaa laskea 16 ikävuoteen. Puolustusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) näkee asian haasteena, sillä tälläkin hetkellä on jo vaikeaa saada 18-20-vuotiaita äänestämään. Henriksson vetoaa täysi-ikäisyyteen: hänestä on tärkeää, että äänestäminen ja mahdollisuus asettua ehdolle kulkevat käsi kädessä. Henriksson kyseenalaistaa, onko 16-vuotias tarpeeksi kypsä äänestämään. Hän pelkää, että 16-vuotiaalla on elämässään tärkeämpiä asioita pohdittavana, ja että ehdokas valittaisiin epäolennaisten asioiden perusteella.

Henriksson kuitenkin kannattaa kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten ikärajan laskemista 15 ikävuoteen. Hän pitää tärkeänä, että nuoret kiinnostuvat politiikasta. Henrikssonin mielestä itse poliitikot pystyvätkin lisäämään nuorten kiinnostusta puhumalla tavalla, jota nuoret ymmärtävät. "Ennen kaikkea avoimuus ja suora demokratia on tärkeää." 


Miten sitten herättää nuorten poliittinen kiinnostus? 

Henrikssonin mielestä nuorisovaltuustoja tulee lisätä Suomessa myös niihin kuntiin, joissa niitä ei ole. Hän myös lisäisi nuorisovaltuustojen valtaa. "Nuorisovaltuustot voisivat olla mukana oikeassa päätöksenteossa, eikä tehtävänä olisi vain keksiä kivaa tekemistä", Henriksson toteaa.
  
Henriksson nostaa myös koulutiedottamisen esiin. "Olen itse ollut monesti puhumassa kouluissa poliitikon työstäni. Nuoria oikeasti kiinnostaa, kun vain puhuu oikealla tavalla." Hän kokee asian tärkeäksi ja painottaa, että koulutiedottaessa poliitikon tulisi puhua todellisesta elämästä eikä samoista faktoista, joista koulussa jo kerrotaan. "Olennaista olisi kertoa ihan tavallisia asioita, esimerkiksi mitä poliitikon työnkuvaan kuuluu ja miten Suomen asioita hoidetaan ulkomailla."

Henriksson lisää myös tietotekniikan olevan tärkeä väline vaikuttamiseen. "On tärkeää, että netissä kansalaiset pystyvät jakamaan näkemyksiään." 


Kiinnostuminen kannattaa

Henriksson kertoo Oikeusministeriön valmistamasta Demokratiapoliittisesta selonteosta. "Siinä käydään läpi mm. millä tavoilla nuoret voivat vaikuttaa asioihin. Se on tärkeää, sillä nuoret ovat tulevaisuus."

Henriksson kannustaa nuoria kiinnostumaan politiikasta, koska se antaa paljon.  Hän kannustaa lähtemään mukaan erilaisiin nuorisojärjestöihin sekä ylioppilas- ja ammattikorkeakoulujen lautakuntiin. "Suomi tarvitsee päättäjiä. Tie on kaikille avoin, jos kiinnostaa."

Poliittiseen vaikuttamiseen voit tutustua netin kautta osoitteessa otakantaa.fi.

TEKSTI & KUVA: Eden Gebra

Politiikan kapulakieli

Usein valitetaan, että politiikan kieli on liian vaikeaselkoista tavalliselle kansalaiselle, mutta miten vaikeaa se on kansanedustajalle? Tätä testataksemme luetutimme kolmella hallituspuolueen kansanedustajalla  katkelman nykyisestä hallitusohjelmasta, joka koski kestävän kehityksen mittarointia. Kansanedustajien tehtävänä oli kertoa, mistä tekstissä on kyse.

"Suomalaisten aineellisen hyvinvoinnin ja sen jakautumisen, ympäristön tilan sekä sosiaalisen eheyden ja kansalaisten kokeman hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävän mittariston yksityiskohdat täsmennetään asiantuntijatyönä valtioneuvoston kanslian asettaman asiantuntijaryhmän ehdotusten mukaisesti käyttäjänäkökulmaa korostaen. Hallitus tähtää siihen, että uudet seuranta- ja viestintävälineet tulevat laajaan käyttöön hallituksen päätöksenteon pohjana ja kansalaiskeskustelun virittäjänä."



Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), vastasi seuraavasti: "Se tarkoittaa, että nämä mittarit olisivat ulospäin sellaisia, että niistä helposti ymmärtäisi, mihin suuntaan kansalaisten hyvinvointi on - ainakin näin minä ymmärsin. Ja sitten, että hallitus tähtää mittareiden laajaan käyttöön päätöksenteon pohjana ja kansalaiskeskustelun virittäjänä." Alanko-Kahiluoto myös totesi moneen kertaan, että teksti on vaikealukuista: "Olette kyllä löytäneet pahan lauseen", hän nauroi, "todella hämäräperäistä".



Ben Zyscowicz (kok) oli tekstin sanomasta samoilla linjoilla Alanko-Kahiluodon kanssa. "Hallitus pyrkii siihen, että se nykyistä paremmin pystyisi ennustamaan päätösten vaikutuksen ympäristön tilaan, sosiaaliseen elämään ja kansalaisten kokemaan hyvinvointiin". Zyscowicz ei valittanut tekstin vaikeudesta, vaikka tekstin tarkoituksen löytämisessä meni jonkin aikaa.



Päivi Räsänen (kd) pääsi tekstin ytimeen suoraan ja vailla takeltelua. "Hallituksen tavoitteena on, että saadaan käyttöön uudet välineet, joilla voidaan seurata kehitystä ja jotka olisivat päätöksenteon pohjalla".

"Pahinta on, että sille itse sokeutuu. Kun tulin politiikkaan, niin olin kapulakielestä kauhuissani", Alanko-Kahiluoto tiivisti tuntonsa tekstien vaikeaselkoisuudesta.

TEKSTI: Aleksei Myller, KUVAT: Somaya Lehtinen & Tuukka Tuomasjukka

Miltä politiikka nuorista näyttää?

Nuorten parlamentti -tapahtuman huippukohta oli täysistunto, jonne oppilasedustajat kokoontuivat esittämään ministereille kysymyksiä.
Istunnon aikana esille nousseita aiheita olivat muun muassa opintorahan ongelmat, kesätöiden puute ja kouluruoan parantaminen. Nuoret halusivat tietää myös susien suojelusta.
"Sanottiin lähinnä, että asiaa pitäisi tarkastella molempien osapuolien näkökulmasta. En saanut vastauksesta juuri mitään, kommentoi Tuuli Karhunen Espoonlahden koulusta."

Kalevi Hämäläinen on tyytyväisempi ministerien vastauksiin:
"Oli kivaa kuulla Stubbin ajatuksia Venäjän ja EU:n viisumivapaudesta, ne oli oikein järkeviä. Hän sanoi, että se voisi vaikuttaa jääkiekkofaneihin, jotka haluavat katsomaan KHL:n pelejä, mutta toisaalta pitää ottaa huomioon Ukrainan tilanne."

Tapahtumaan ylipäätään oltiin tyytyväisiä.
"Kokonaisuudessaan mielikuvani politiikasta on muuttunut parempaan suuntaan. On ollut hyvä päästä katsomaan, mitä täällä oikeasti tehdään, eikä vain olla sen mediasta tulevan kuvan varassa, missä on lähinnä torkkupeittoskandaalit ja muut", pohtii Ida Pajukangas Kiviniityn lukiosta.

"Tämä vastasi odotuksiini. Myöskin tykkäsin siitä, että nuoret pääsivät kysymään kysymyksiä", kertoi oppilasedustaja Oulun vaalipiirin koulusta.
Porista tulevat oppilasedustajat kertoivat tapahtuman jopa ylittäneen odotukset. Tapahtumaa pidettiin hyvin järjestettynä ja mielenkiintoisena.

TEKSTI: Aleksanteri Lindh

Eduskunnan vessassa


Eduskunnan vessassa


Eduskunnan vessassa on sileää vessapaperia
eduskunnan vessasta saa laastareita
Kaikki on puhtaan valkoista tai
kiiltävää kromia

Eduskunnan vessassa ei ole sormenjälkiä kraanassa
eduskunnan vessassa on ylevää peilailla
ei ole ruuhkaa eikä jonoa
tuoksuvaa saippuaa, päälle käsidesiä

Eduskunnan vessan ovi aukeaa väärään suuntaan
eduskunnan vessan valo syttyy itsestään
sisään mennessä ovi aukeaa vasemmalla kädellä
ulos mennessä oikealla

Eduskunnan vessan kopin lukko on hauska
eduskunnan vessan kopista kukaan ei löytäisi minua
oven läpi kuuluu vaimeita kaikuja portaista
hymyilen onnellisena turvassa

Eduskunnan vessassa mahtuu tekemään kuperkeikkoja.

TEKSTI & KUVA: Verna Virkkunen

Nuoret vaikuttavat tänään

Tänään 28.3. Eduskuntatalolla järjestettävään Nuorten parlamentti -tapahtumaan osallistuu 199 oppilasedustajaa 120 koulusta. Aamupäivästä haastattelimme oppilasedustajia ja kysyimme heiltä, mitä he odottavat päivältä ja miksi he halusivat tulla tapahtumaan.
-     Haluaisin tämän tapahtuman avulla nähdä miten päätöksiä tehdään ja vaikuttaa niihin, kertoi Tammisaaresta oleva oppilasedustaja.
Monet muutkin haastateltavat kertoivat, että he haluavat vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat kaikkia nuoria. Iltapäivällä pidetään täysistunto, jossa nuoret esittävät kysymyksiä ministereille ja äänestävät esimerkiksi lukion tuntijakouudistuksesta ja mopojen nopeusrajoituksista.
-    Minulla on odottava tunne ja tänään haluaisin nähdä miten koko systeemi pyörii, kommentoi  oppilasedustaja Sydän-Laukaan koulusta.


Uutisoimme tänään myöhemmin, miten päivä on vastannut nuorten odotuksia!


TEKSTI: Aleksanteri Lindh VINE: Tuukka Tuomasjukka



Nuorten Ääni -toimitus uutisoi Nuorten parlamentista

Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus raportoi Nuorten parlamentin tapahtumista. Miltä jokapäiväinen poliittinen työ näyttää eri puolilta Suomea tulevien nuorten silmin? Mitä tapahtuu ministerien ja yhdeksäsluokkalaisten kohtaamisessa? Se selviää tänään!

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Merkityksellistä mediaa


Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistuu yhteensä reilut 300 nuorta. Mukana on yli sata toimittajaoppilasta, joka on oikeastaan todella iso joukko. Ihan heti en pysty hahmottamaan toista tapahtumaa, joka kokoaisi mukaan näin suuren joukon mediasta ja journalismista innostuneita nuoria.  

Toimittajaoppilaat ovat olleet mukana myös hoitamassa mediasuhteita Kansanedustajat koulussa –teemaviikon tapahtumissa, joten yhteyksiä paikkakunnan medioihin on jo luotu valmiiksi. Toimittajat ja toimittajaoppilaat ovat voineet keskustella hyvistä näkökulmista juttuihin, terävöittäneet sanan säilää mielenkiintoisten artikkeleiden aikaansaamiseksi, käyneet läpi valokuvauksen perusteita ja miettineet haastatteluun valmistautumista. Osa toimittajaoppilaista on mukana myös videokameroiden kanssa ja toteuttavat lehtijutun lisäksi videohaastattelun ainakin oman koulun sivuille ladattavaksi.

Istuntopäivänä nuoret aktiivisina toimijoina valloittavat eduskuntatalon. He tutustuvat oppilasedustajan roolissa valiokuntatyöhön, osa tapaa Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin, raportoivat lehtiin ja muihin medioihin tapahtumasta, kyselevät valioneuvoston jäseniltä merkityksellisistä asioista ja tapaavat kansanedustajia runsain määrin sekä haastattelujen ja vapaamuotoisten keskustelujen merkeissä.

Nuorten parlamentin istuntopäivän kokonaisuuden raportoinnista huolehtii Nuorten ääni –toimitus, joka lähettää tapahtumaan reaaliaikaisesti toimivan nuorista koostuvan toimituksen. Päivän kulkua voi seurata perjantaina 28.3. tämän blogin kautta.