perjantai 18. elokuuta 2017

Kannattaisiko vaikuttaa?

Kesäkuun puolivälissä julkaistiin Helsingin sanomissa uutinen, jossa nobelisti Bengt Holmstöm kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten arvostus demokratiaan on laskenut huolestuttavasti. Jutun mukaan tutkimuksessa olisi kysytty nuorilta ympäri maailmaa, kuina tärkeänä he pitävät demokratiaa. Parinkymmenen vuoden takaisesta 75 prosentista nyt vain 25 prosenttia nuorista piti demokratiaa tärkeänä. Holmström kysyykin elämmekö jälkidemokraattisessa maailmassa, jossa toimitaan vain somessa?

Juttu on varsin kuvaava, kun pohtii viimeaikaista keskustelua demokratiasta ja sen tulevaisuudesta. Faktojen jälkeinen maailma edesauttaa demokratian murenemista, kun kansalaiset eivät oikein voi enää luottaa mihinkään tietoon. Tiedosta on tullut enemmän mielipide, kuin johonkin luotettavaan perustuva väite. Tieteellinen tieto on tietenkin pohjimmiltaan ja määritelmienkin mukaan vain uskomus, mutta perusteltu uskomus, joka pohjautuu johonkin tiedeyhteisön jakamaan käsitykseen.

Ehkä kuitenkin on mahdollista taistella tällaista kehitystä vastaan antamalla nuorille mahdollisuus toimintaan ja vaikuttamiseen. Rakenteiden pystyttäjien ja ylläpitäjien on vain havaittava kaikki sudenkuopat näennäisdemokraattisesta toimintatavasta. Jotta rakenteiden ylläpitäjät havaitsevat tämän on heidän oltava valmiita avoimeen ja rehelliseen reflektioon. Tämä on tärkeätä kaikissa rakenteissa, joissa toimimme yhdessä nuorten kanssa. Myös Nuorten parlamentissa.

/ tähän vielä lisäys uudesta oppaasta /
Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteita on kirkastettu. Toiminnan tavoitteena on "innostaa koululaisia osallistumaan ja vaikuttamaan nuorille tärkeisiin asioihin" (eduskunnan ja Opinkirjon yhteinen muistio 12/2016). Minusta on huomionarvoista se, että toiminnan järjestäjät ovat uskaltaneet jättää tavoitteen varsin avoimeksi ja erilaisia kokeiluja sallivaksi. Toki näin kirjattu tavoite on hankala  arvoida. Tähän pyydänkin teidän apuanne. Kuinka arvioida nuorten innostusta osallistua ja vaikuttaa?  Ja viitaten alun Holmströmin huoleen, millainen mahdollisuus Nuorten parlamentilla on valaa nuoriin uskoa demokratiaan ylivertaisena hallintomuotona?

Teksti: Tiina Karhuvirta

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Ensi kevään vaikuttavin päivä!

Maaliskuun 23. päivänä eduskuntatalo täyttyy peruskoulun oppilaista. Eduskuntatalon remontin jälkeen ensimmäistä kertaa kansanedustajan tuolille istahtaa 199 nuorta kysymään nuoria kiinnostavia kysymyksiä valtioneuvoston jäseniltä. Silloin on valmistelut kouluissa tehty, kamerat ladattu, kynä teroitettu ja matka Helsinkiin tehty.

Mukaan pääsee vain ilmoittamalla koulunsa halukkuuden osallistua Nuorten parlamentin istuntoon. Viimeinen ilmoittautumispäivä on marraskuun 17. ja sen jälkeen ei pääse enää mukaan. Koulun saamat oppilasedustajapaikat ilmoitetaan joulukuussa 2017. Ja mikä parasta: Oppilasedustajien matkat  ja mahdollinen majoitus maksetaan. Koululle jää ohjaajan ja toimittajaoppilaan matkustuskulut kustannettavaksi.

Sen jälkeen alkaakin valmistautuminen istuntoon. On päätettävä, kuka pääsee kansanedustajan paikalle, kuka saa toimia toimittajaoppilaana. Ja tärkein kaikista, mitä ihmettä meidän koulu ja sen edustaja haluavat kysyä? Nuorten kysymykset ovat tärkeä viesti päättäjille ja virkamiehille siitä, mikä askarruttaa nuorten mieliä ja mihin he haluaisivat päättäjien kiinnittävän huomiota. Kysymyksistä tehdään koonti, joka toimitetaan esimerkiksi opetusministeriön virkamiehille, Opetushallitukseen, Valtion nuorisoneuvostolle ja Lapsiasiavaltuutetun toimistoon.


Miksi nuorten pitäisi tyytyä odottelemaan?
Yhteiskunnallinen osallistuminen pitää olla mahdollista  lapsille ja nuorille. 



Nuorten parlamentti on tarkoitettu perusopetuksen päättöluokilla oleville oppilaille. Mukaan mahtuu 199 ensin ilmoittautunutta koulua. Näin, jotta jokainen mukana oleva koulu saa ainakin yhden oppilasedustajapaikan.

Ilmoittaumislinkki

https://www.webropolsurveys.com/S/BD13A4A71A6DF10B.par

Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi tai kurkista osoitteeseen

https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Sivut/default.aspx



Teksti ja kuva: Tiina Karhuvirta