perjantai 6. huhtikuuta 2018

Miksi työttömän työttömyysetuudesta otetaan pois 4.65%, työministeri Jari Lindström?

NÄT Nuorten ääni -toimittaja Zahra Karimy haastatteli työministeri Jari Lindströmia Nuorten parlamentissa 23.04.2018. Karimy kysyi mm. miten nuorille voi selittää yksinkertaisesti aktiivimallin. Hän kysyi myös, että miksi työttömän työttömyysetuudesta otetaan pois 4.65%, vaikka hän olisi hakenut moniin eri paikkoihin töitä. Lindström vastasi, että tällä tavoin he yrittävät kannustaa ihmisiä aktiivisemmaksi.

perjantai 23. maaliskuuta 2018

NÄT:in päivä Nuorten parlamentissa 2018

NÄT Nuorten Ääni -toimitus (NÄT) kävi haastattelemassa Petrus Rauhalaa, joka halusi esittää ministerille kysymyksen, joka ei valitettavasti mennyt läpi. Hänen mielestään muut saivat hyvät ja selkeät vastaukset. Petrus oppi Nuorten parlamentissa, miten valiokunnat toimivat.

NÄT kävi haastattelemassa myös Nuorten parlamentin infon työntekijöitä. Heidän mielestä parasta tapahtumassa olivat täysistunto ja kyselytunti. Nuorten kysymykset olivat ajankohtaisia ja kiinnostavia, ja niiden pohjalta he saivat uusia näkökulmia eri aiheisiin.

Nuorten Ääni -toimituksella on ollut tapahtumarikas päivä. Eetu Vienonen ja Antti Avoranta kokivat oppineensa journalismista. Sen sijaan Nita Koivisto teki uutista Helsingin Sanomiin, ja taustatoimittajana toiminut Viivi Vanhatalo koki joutuneensa juoksemaan. Laura Lehtiölle mielenkiintoista oli puhemies Paula Risikon haastatteleminen, mutta uutispäällikkö Hanna Oskarssonille parasta oli hyvä ryhmähenki. Henni Immonen koki, että täysistunnossa ministerit kuuntelivat nuoria. Enni Rautajoki innostui ensimmäisen uutisensa julkaisusta, ja Aleksanteri Lindh piti monen jutun tuottamasta nautinnosta. Rosa Oskarssonilla oli lopuksi levollinen olo. Kaiken kaikkiaan käteen jäi uusia kokemuksia ja hienoja uutisia.

Kysyimme nuorilta, mitä he ovat tehneet Nuorten parlamentissa.

Antti Avoranta
Enni Rautajoki
Henni Immonen
Tuukka Jaromaa
Viivi Vanhatalo
Jonna Oskarsson
Hanna Oskarsson

"Kaikilla pitäisi olla samat ihmisoikeudet"

NÄT kyseli Nuorten parlamentissa osallistujien mielipidettä transsukupuolisten pakkosterilisaatiosta.



Jonna Oskarsson
Emma Pyykkönen
Viivi Vanhatalo
Laura Lehtiö
Zahra Karimy

NÄT:in kooste Nuorten parlamentista

NÄT Perjantaina 23.3. eduskunnassa järjestettiin Nuorten parlamentti -tapahtuma, jossa nuoret pääsivät tutustumaan eduskunnan toimintaan. Nuorten ääni -toimitus (NÄT) uutisoi tapahtumasta Nuorten parlamentin sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Nuorten parlamentissa paikalla oli 16 toimituslaista, jotka ovat iältään 13-18 vuotiaita. Uutispäällikkönä toimi Hanna Oskarsson.

Toimitus aloitti uutisoinninsa Nuorten parlamentista esittelemällä yhtä nuorta, joka valmisti oman kysymyksensä täysistuntoa varten.


Sunna Siilasjoki, 15, osallistuu tänä vuonna Nuorten parlamenttiin ja haluaa vaikuttaa siellä oman kotikuntansa, Enontekiön, liikenneturvallisuuteen. Siilasjoki on valmistellut ministerille kysymyksen rekkaliikenteestä tämän päivän täysistuntoon.

Lue Nuorten Ääni- toimituksen tekemä lehtiartikkeli Helsingin Sanomiin loppuun täältä.

Odotukset aamupäivällä olivat todella suuret kaikilla. Aamupala oli osan mielestä hyvä, mutta monen mielestä siinä olisi ollut parantamisen varaa. Monet kuvittelivat, että vaihtoehtoja olisi ollut enemmän. Lue lisää >>

Nuorten parlamentti -tapahtuma huipentui täysistuntoon. Täysistuntoon osallistui 199 yläasteikäistä nuorta, ja sen ideana oli, että ministerit vastaisivat nuorten ennalta suunnittelemiin kysymyksiin. Itse istunto noudatti eduskunnan kyselytunnin järjestystä, mutta se sisälsi myös kahdesta kolmeen äänestystä. Lue lisää >>

Poliitikkojen non-stop -tilaisuudessa nuoret kysyivät teräviä kysymyksiä paikalla olevilta poliitikoilta. Keskustelua käytiin laidasta laitaan koulutuksesta Yhdistyneisiin kansakuntiin. Ajankohtainen maksuton 2. aste-kansalaisaloite nousi keskeiseksi puheenaiheeksi. Yhtä mieltä oltiin siitä, että rahanpuute ei saisi olla este opiskelijoille. Kuitenkin hallituspuolueen edustaja Kaikkonen muistutti valtion velkaantumisesta ja sen haitallisesta vaikutuksesta nuorten tulevaisuuteen. Lindtman muistutti Kaikkosta, että maksuton 2. aste olisi investointi, joka maksaa itsensä hetkessä takaisin. Lue lisää >>

"Se on ihan selvä asia, että nuorten äänen pitää kuulua", totesi toimitukselle kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.). Hänen mielestään nuoria tulee kuulla, koska tulevilla maakuntavaltuutetuilla ei ole riittävän hyvää käsitystä nuorten tilanteesta. Lue lisää >>


Tuli myös puhuttua eutanasiasta. Suomen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei itse kannata eutanasiaa vaikeiden ihmisoikeuskysymysten takia. Hänen mielestään pitäisi keskittyä saattohoitojen kehittämiseen ja potilaiden auttamiseen. Lue lisää >>

Päivän lopussa tunnetaso laski ja nuoret suuntasivat takaisin kotikaupunkeihin. Täysistuntoon osallistuneet Otava Tuomi ja Pauli Puhakainen kertoivat päivän lopussa, että he aidosti pääsivät haastamaan ministereitä täysistunnossa. Lue lisää >>


Hanna Oskarsson
Aleksanteri Lindh


Kaikki Nuorten Ääni -toimituksen jutut tapahtumasta:

Nuorten parlamentti hyväksyisi eutanasian


NÄT Nuoret pääsivät jälleen politiikan aitiopaikalle, kun Nuorten parlamentti järjestettiin eduskuntatalolla. Suuressa salissa järjestettiin kyselytunti, jossa nuoret pääsivät esittämään tiukkoja kysymyksiä maan hallitukselle. Kysymyksissä nousi vahvasti esille koulutus, mutta kysymyksiä tuli myös muun muassa aktiivimallista ja nuorten vähäisestä liikkumisesta.

Kolme aihetta nousi kuitenkin ylitse muiden. Puhemies Paula Risikko järjesti äänestyksen nuorille maksuttomasta joukkoliikenteestä, ajokortti-iän alentamisesta 16 ikävuoteen, sekä eutanasiasta.

Äänestys pidettiin, kun ministerit olivat päässeet vastaamaan esitettyyn kysymykseen. Ensimmäisenä äänestettiin maksuttomasta joukkoliikenteestä. Vastauksessaan Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pohjusti asiaa sanomalla, että maksuttomuudesta tulisi monen miljoonan euron lasku. Hän kuitenkin painotti, että kokeiluja pitää tehdä ja miettiä niiden pohjalta asiaa tarkemmin. Äänestyksestä tuli mielenkiintoinen: 97 puolesta ja 97 vastaan. Maksuttomuus siis jakaa jyrkästi nuoria, eikä nuorten parlamentin lopullista kantaa saatu selville. Normaalissa tilanteessa asiasta olisi järjestetty lippuäänestys, mutta ajan puutteen vuoksi näin ei voitu tehdä.

Seuraavaksi oli vuorossa ajokortin ikärajan alentaminen 16 ikävuoteen. Hallituksen vastauksessa painotettiin, että ajokortin alaikäraja tulisi pitää 18 ikävuodessa. Uuden valmisteilla olevan lain myötä kuitenkin huonojen kulkuyhteyksien päässä asuvat voisi saada poikkeusluvan. He voisivat saada ajokortin jo 17 vuotiaana. Nuoret olivat hallituksen kanssa samoilla linjoilla: 106 nykyisen ikärajan kannalla ja 90 ikärajan alentamisen kannalla.

Viimeinen äänestys koski eutanasiaa. Asia on ajankohtainen, sillä eutanasiaa koskeva kansalaisaloite on tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnassa. Hallitus ei siis ole vastuussa lakialoitteesta, ja äänestys tulee olemaan todennäköisesti omatunnon kysymys, eli kansanedustajia ei sido ryhmäkuri. Äänestystulos oli hyvin selkeä: 123 eutanasian puolesta ja 53 vastaan.

Kyseiset äänestykset ovat tärkeitä ja tuovat esiin nuorten näkemyksiä ajankohtaisista asioista. Äänestykset eivät ole kuitenkaan ongelmattomia. Todellisessa tilanteessa asioista olisi käyty perusteellinen keskustelu, joka auttaa edustajia muodostamaan kantansa. Parlamentissa oli kuitenkin rajattu aika ja paljon kysymyksiä, jonka vuoksi aiheista ei käyty yhtään keskustelua. Myös nuorten lopullinen kanta maksuttomaan joukkoliikenteeseen jäi auki ajan puutteen vuoksi. Jos kysymyksiä olisi ollut vähemmän, olisi kysymysten käsittelyyn jäänyt aikaa eikä monet tärkeät kysymykset olisi hukkunut virtaan. Jos kysymyksiä olisi ollut vähemmän, olisi ne paremmin jäänyt ministereiden mieleen ja niiden eteneminen olisi varmempaa. Ilmaisesta joukkoliikenteestä olisi voitu järjestää uusintaäänestys, niin kuin oikeassa istunnossa.

Kaikesta huolimatta äänestykset kertovat siitä, mitä nuoret asioista ajattelevat. Ja kun kerran tällaisia äänestyksiä järjestettiin, tulisi ne ottaa vakavasti. Poliitikkojen tulisi myös laajemmin miettiä, miten nuorten mielipiteitä kuullaan. Nuorilla on fiksuja ajatuksia, eikä niitä tulisi sivuuttaa. Nuorten parlamentti on hyvä väylä nuorten kuulemiseen, mutta se ei saisi jäädä ainoaksi.

Eetu Vienonen

Kansanedustajille tasa-arvo on tärkeä arvo Poliitikko -nonstopissa

NÄT Nuorten ääni -toimituksen jäsen Zahra Karimy kysyi Politiikko -nonstopissa kansanedustajien arvoista. Hän kysyi mm. Paavo Arhinmäeltä, Tiina Elovaaralta, Andres Adlerceutzelta ja Susanna Koskelta, mitä arvoja he kannattavat ja miten ne toteutuvat heidän arjessaan.

Tiina Elovaaralle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvoisuus, heikommista huolenpitäminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, ympäristökysymykset ja kansainväliset asiat. Paavo Arhimäelle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus.

Voit katsoa lisää videolta.

 

Zahra Karimy

Ministerit: Äänioikeusikärajan laskemisessa on monta eri puolta



NÄT Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, pitäisikö äänioikeusikärajaa alentaa 16 ikävuoteen. Asiassa on hyvät ja huonot puolensa, ja mielipiteet jakaantuvat päättäjien keskuudessa.

Ovatko nuoret tarpeeksi kypsiä äänestämään? Miten äänestämistä tuettaisiin niin, ettei tulisi entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät äänestä ollenkaan? Toisaalta äänestysikärajan

laskeminen voisi innostaa. Nuoret saisivat vaikuttaa ja tuntea, että heitä kuunnellaan. Se on tärkeää yhteiskunnan kannalta.

EU:ssa ikärajan laskemiseen on suhtauduttu varovaisesti. Toistaiseksi ainoa maa, jossa äänioikeusikäraja on kaikissa vaaleissa laskettu 16 vuoteen, on Itävalta. Muutamissa muissa maissa

16-vuotiaat saavat tietyillä alueilla äänestää aluevaaleissa. Suomessa on pohdittu voisiko ikärajan laskemista kokeilla esimerkiksi kunnallisvaaleissa.

Työministeri Jari Lindströmin mielestä 18 vuotta on hyvä äänestysikä. Hän on kuitenkin huolissaan laskevasta äänestysaktiivisuudesta ja toteaa, että ikärajan laskeminen voisi tuoda

lisää äänestäjiä. Ministeri miettii myös, onko 16-vuotias tarpeeksi valveutunut äänestämään. Positiivisia asioita mietittäessään Lindström mainitsee nuorten kiinnostumisen yhteiskunnallisiin

asioihin, aktiivisuuden ja nuorten äänen vahvistumisen, ja toteaa, että positiivisia asioita on näköjään enemmän.

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoo, ettei ole ollut puolesta eikä vastaan. Hän arvostaa enemmän konkreettista toimintaa, kuten Nuorten parlamenttia ja nuorisovaltuustoja. Nuoria voi myös hänen mukaansa olla vaikea houkutella ehdokkaiksi, ja vaikuttamisen mahdollisuus voi lopahtaa. Mykkänen painottaa konkreettisuutta ja käyttää esimerkkinä omaa nuoruuttaan Espoon nuorisovaltuustossa.

Äänestysikärajan laskeminen ei siis ole ristiriitainen vain puolueittain, vaan myös ministereiden omissa mielipiteissä.

Rauha Suitiala