perjantai 23. maaliskuuta 2018

NÄT:in päivä Nuorten parlamentissa 2018

NÄT Nuorten Ääni -toimitus (NÄT) kävi haastattelemassa Petrus Rauhalaa, joka halusi esittää ministerille kysymyksen, joka ei valitettavasti mennyt läpi. Hänen mielestään muut saivat hyvät ja selkeät vastaukset. Petrus oppi Nuorten parlamentissa, miten valiokunnat toimivat.

NÄT kävi haastattelemassa myös Nuorten parlamentin infon työntekijöitä. Heidän mielestä parasta tapahtumassa olivat täysistunto ja kyselytunti. Nuorten kysymykset olivat ajankohtaisia ja kiinnostavia, ja niiden pohjalta he saivat uusia näkökulmia eri aiheisiin.

Nuorten Ääni -toimituksella on ollut tapahtumarikas päivä. Eetu Vienonen ja Antti Avoranta kokivat oppineensa journalismista. Sen sijaan Nita Koivisto teki uutista Helsingin Sanomiin, ja taustatoimittajana toiminut Viivi Vanhatalo koki joutuneensa juoksemaan. Laura Lehtiölle mielenkiintoista oli puhemies Paula Risikon haastatteleminen, mutta uutispäällikkö Hanna Oskarssonille parasta oli hyvä ryhmähenki. Henni Immonen koki, että täysistunnossa ministerit kuuntelivat nuoria. Enni Rautajoki innostui ensimmäisen uutisensa julkaisusta, ja Aleksanteri Lindh piti monen jutun tuottamasta nautinnosta. Rosa Oskarssonilla oli lopuksi levollinen olo. Kaiken kaikkiaan käteen jäi uusia kokemuksia ja hienoja uutisia.

Kysyimme nuorilta, mitä he ovat tehneet Nuorten parlamentissa.

Antti Avoranta
Enni Rautajoki
Henni Immonen
Tuukka Jaromaa
Viivi Vanhatalo
Jonna Oskarsson
Hanna Oskarsson

"Kaikilla pitäisi olla samat ihmisoikeudet"

NÄT kyseli Nuorten parlamentissa osallistujien mielipidettä transsukupuolisten pakkosterilisaatiosta.



Jonna Oskarsson
Emma Pyykkönen
Viivi Vanhatalo
Laura Lehtiö
Zahra Karimy

NÄT:in kooste Nuorten parlamentista

NÄT Perjantaina 23.3. eduskunnassa järjestettiin Nuorten parlamentti -tapahtuma, jossa nuoret pääsivät tutustumaan eduskunnan toimintaan. Nuorten ääni -toimitus (NÄT) uutisoi tapahtumasta Nuorten parlamentin sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Nuorten parlamentissa paikalla oli 16 toimituslaista, jotka ovat iältään 13-18 vuotiaita. Uutispäällikkönä toimi Hanna Oskarsson.

Toimitus aloitti uutisoinninsa Nuorten parlamentista esittelemällä yhtä nuorta, joka valmisti oman kysymyksensä täysistuntoa varten.


Sunna Siilasjoki, 15, osallistuu tänä vuonna Nuorten parlamenttiin ja haluaa vaikuttaa siellä oman kotikuntansa, Enontekiön, liikenneturvallisuuteen. Siilasjoki on valmistellut ministerille kysymyksen rekkaliikenteestä tämän päivän täysistuntoon.

Lue Nuorten Ääni- toimituksen tekemä lehtiartikkeli Helsingin Sanomiin loppuun täältä.

Odotukset aamupäivällä olivat todella suuret kaikilla. Aamupala oli osan mielestä hyvä, mutta monen mielestä siinä olisi ollut parantamisen varaa. Monet kuvittelivat, että vaihtoehtoja olisi ollut enemmän. Lue lisää >>

Nuorten parlamentti -tapahtuma huipentui täysistuntoon. Täysistuntoon osallistui 199 yläasteikäistä nuorta, ja sen ideana oli, että ministerit vastaisivat nuorten ennalta suunnittelemiin kysymyksiin. Itse istunto noudatti eduskunnan kyselytunnin järjestystä, mutta se sisälsi myös kahdesta kolmeen äänestystä. Lue lisää >>

Poliitikkojen non-stop -tilaisuudessa nuoret kysyivät teräviä kysymyksiä paikalla olevilta poliitikoilta. Keskustelua käytiin laidasta laitaan koulutuksesta Yhdistyneisiin kansakuntiin. Ajankohtainen maksuton 2. aste-kansalaisaloite nousi keskeiseksi puheenaiheeksi. Yhtä mieltä oltiin siitä, että rahanpuute ei saisi olla este opiskelijoille. Kuitenkin hallituspuolueen edustaja Kaikkonen muistutti valtion velkaantumisesta ja sen haitallisesta vaikutuksesta nuorten tulevaisuuteen. Lindtman muistutti Kaikkosta, että maksuton 2. aste olisi investointi, joka maksaa itsensä hetkessä takaisin. Lue lisää >>

"Se on ihan selvä asia, että nuorten äänen pitää kuulua", totesi toimitukselle kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.). Hänen mielestään nuoria tulee kuulla, koska tulevilla maakuntavaltuutetuilla ei ole riittävän hyvää käsitystä nuorten tilanteesta. Lue lisää >>


Tuli myös puhuttua eutanasiasta. Suomen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei itse kannata eutanasiaa vaikeiden ihmisoikeuskysymysten takia. Hänen mielestään pitäisi keskittyä saattohoitojen kehittämiseen ja potilaiden auttamiseen. Lue lisää >>

Päivän lopussa tunnetaso laski ja nuoret suuntasivat takaisin kotikaupunkeihin. Täysistuntoon osallistuneet Otava Tuomi ja Pauli Puhakainen kertoivat päivän lopussa, että he aidosti pääsivät haastamaan ministereitä täysistunnossa. Lue lisää >>


Hanna Oskarsson
Aleksanteri Lindh


Kaikki Nuorten Ääni -toimituksen jutut tapahtumasta:

Nuorten parlamentti hyväksyisi eutanasian


NÄT Nuoret pääsivät jälleen politiikan aitiopaikalle, kun Nuorten parlamentti järjestettiin eduskuntatalolla. Suuressa salissa järjestettiin kyselytunti, jossa nuoret pääsivät esittämään tiukkoja kysymyksiä maan hallitukselle. Kysymyksissä nousi vahvasti esille koulutus, mutta kysymyksiä tuli myös muun muassa aktiivimallista ja nuorten vähäisestä liikkumisesta.

Kolme aihetta nousi kuitenkin ylitse muiden. Puhemies Paula Risikko järjesti äänestyksen nuorille maksuttomasta joukkoliikenteestä, ajokortti-iän alentamisesta 16 ikävuoteen, sekä eutanasiasta.

Äänestys pidettiin, kun ministerit olivat päässeet vastaamaan esitettyyn kysymykseen. Ensimmäisenä äänestettiin maksuttomasta joukkoliikenteestä. Vastauksessaan Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pohjusti asiaa sanomalla, että maksuttomuudesta tulisi monen miljoonan euron lasku. Hän kuitenkin painotti, että kokeiluja pitää tehdä ja miettiä niiden pohjalta asiaa tarkemmin. Äänestyksestä tuli mielenkiintoinen: 97 puolesta ja 97 vastaan. Maksuttomuus siis jakaa jyrkästi nuoria, eikä nuorten parlamentin lopullista kantaa saatu selville. Normaalissa tilanteessa asiasta olisi järjestetty lippuäänestys, mutta ajan puutteen vuoksi näin ei voitu tehdä.

Seuraavaksi oli vuorossa ajokortin ikärajan alentaminen 16 ikävuoteen. Hallituksen vastauksessa painotettiin, että ajokortin alaikäraja tulisi pitää 18 ikävuodessa. Uuden valmisteilla olevan lain myötä kuitenkin huonojen kulkuyhteyksien päässä asuvat voisi saada poikkeusluvan. He voisivat saada ajokortin jo 17 vuotiaana. Nuoret olivat hallituksen kanssa samoilla linjoilla: 106 nykyisen ikärajan kannalla ja 90 ikärajan alentamisen kannalla.

Viimeinen äänestys koski eutanasiaa. Asia on ajankohtainen, sillä eutanasiaa koskeva kansalaisaloite on tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnassa. Hallitus ei siis ole vastuussa lakialoitteesta, ja äänestys tulee olemaan todennäköisesti omatunnon kysymys, eli kansanedustajia ei sido ryhmäkuri. Äänestystulos oli hyvin selkeä: 123 eutanasian puolesta ja 53 vastaan.

Kyseiset äänestykset ovat tärkeitä ja tuovat esiin nuorten näkemyksiä ajankohtaisista asioista. Äänestykset eivät ole kuitenkaan ongelmattomia. Todellisessa tilanteessa asioista olisi käyty perusteellinen keskustelu, joka auttaa edustajia muodostamaan kantansa. Parlamentissa oli kuitenkin rajattu aika ja paljon kysymyksiä, jonka vuoksi aiheista ei käyty yhtään keskustelua. Myös nuorten lopullinen kanta maksuttomaan joukkoliikenteeseen jäi auki ajan puutteen vuoksi. Jos kysymyksiä olisi ollut vähemmän, olisi kysymysten käsittelyyn jäänyt aikaa eikä monet tärkeät kysymykset olisi hukkunut virtaan. Jos kysymyksiä olisi ollut vähemmän, olisi ne paremmin jäänyt ministereiden mieleen ja niiden eteneminen olisi varmempaa. Ilmaisesta joukkoliikenteestä olisi voitu järjestää uusintaäänestys, niin kuin oikeassa istunnossa.

Kaikesta huolimatta äänestykset kertovat siitä, mitä nuoret asioista ajattelevat. Ja kun kerran tällaisia äänestyksiä järjestettiin, tulisi ne ottaa vakavasti. Poliitikkojen tulisi myös laajemmin miettiä, miten nuorten mielipiteitä kuullaan. Nuorilla on fiksuja ajatuksia, eikä niitä tulisi sivuuttaa. Nuorten parlamentti on hyvä väylä nuorten kuulemiseen, mutta se ei saisi jäädä ainoaksi.

Eetu Vienonen

Kansanedustajille tasa-arvo on tärkeä arvo Poliitikko -nonstopissa

NÄT Nuorten ääni -toimituksen jäsen Zahra Karimy kysyi Politiikko -nonstopissa kansanedustajien arvoista. Hän kysyi mm. Paavo Arhinmäeltä, Tiina Elovaaralta, Andres Adlerceutzelta ja Susanna Koskelta, mitä arvoja he kannattavat ja miten ne toteutuvat heidän arjessaan.

Tiina Elovaaralle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvoisuus, heikommista huolenpitäminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, ympäristökysymykset ja kansainväliset asiat. Paavo Arhimäelle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus.

Voit katsoa lisää videolta.

 

Zahra Karimy

Ministerit: Äänioikeusikärajan laskemisessa on monta eri puolta



NÄT Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, pitäisikö äänioikeusikärajaa alentaa 16 ikävuoteen. Asiassa on hyvät ja huonot puolensa, ja mielipiteet jakaantuvat päättäjien keskuudessa.

Ovatko nuoret tarpeeksi kypsiä äänestämään? Miten äänestämistä tuettaisiin niin, ettei tulisi entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät äänestä ollenkaan? Toisaalta äänestysikärajan

laskeminen voisi innostaa. Nuoret saisivat vaikuttaa ja tuntea, että heitä kuunnellaan. Se on tärkeää yhteiskunnan kannalta.

EU:ssa ikärajan laskemiseen on suhtauduttu varovaisesti. Toistaiseksi ainoa maa, jossa äänioikeusikäraja on kaikissa vaaleissa laskettu 16 vuoteen, on Itävalta. Muutamissa muissa maissa

16-vuotiaat saavat tietyillä alueilla äänestää aluevaaleissa. Suomessa on pohdittu voisiko ikärajan laskemista kokeilla esimerkiksi kunnallisvaaleissa.

Työministeri Jari Lindströmin mielestä 18 vuotta on hyvä äänestysikä. Hän on kuitenkin huolissaan laskevasta äänestysaktiivisuudesta ja toteaa, että ikärajan laskeminen voisi tuoda

lisää äänestäjiä. Ministeri miettii myös, onko 16-vuotias tarpeeksi valveutunut äänestämään. Positiivisia asioita mietittäessään Lindström mainitsee nuorten kiinnostumisen yhteiskunnallisiin

asioihin, aktiivisuuden ja nuorten äänen vahvistumisen, ja toteaa, että positiivisia asioita on näköjään enemmän.

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoo, ettei ole ollut puolesta eikä vastaan. Hän arvostaa enemmän konkreettista toimintaa, kuten Nuorten parlamenttia ja nuorisovaltuustoja. Nuoria voi myös hänen mukaansa olla vaikea houkutella ehdokkaiksi, ja vaikuttamisen mahdollisuus voi lopahtaa. Mykkänen painottaa konkreettisuutta ja käyttää esimerkkinä omaa nuoruuttaan Espoon nuorisovaltuustossa.

Äänestysikärajan laskeminen ei siis ole ristiriitainen vain puolueittain, vaan myös ministereiden omissa mielipiteissä.

Rauha Suitiala

Ministereitä pääsi aidosti haastamaan





Suomessa on järjestetty Nuorten parlamentti -tapahtumaa vuodesta 1998. Sen tavoittena on aktivoida 8.-9.-luokkalaisia yhteiskunnallisissa asioissa.

Nuorten parlamentti järjestetään parillisina vuosina. Parittomina vuosina järjestetään Nuorten parlamentti -kerhoille eduskuntatapahtuma, jossa nuorille avataan lainsäädäntöä. Myöhempinä vuosina eduskuntatapahtumat ovat muodostuneet paneelityyppisiksi tapahtumiksi, joissa nuorille annetaan mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.


Nuori vantaalainen Miro Vauhkonen sai tietoonsa Nuorten parlamentti -tapahtuman selatessaan internetiä. Huomatessaan tapahtuman Miro infosi siitä koululleen ja sai osalistumisluvan.


“Kyllä tää menee TOP 3 joukkoon. Tää on hienoa, että ollaan täällä”, totesi Miro.

Miron kanssa tullut Rosa kertoi kuulleensa tapahtumasta koulunsa yhteiskuntaopin opettajatalta Joonakselta, joka suositteli hänelle tapahtumaan osallistumista.

“No onhan tää tällee hieno kokemus nähdä uusia ihmisiä”, Rosa pohti. “Emmä tiiä, kyllä tästä voi tulla ihan kiintoisaa.”
Miro ja Rosa aamiaisella




Jo Nuorten parlamentti -toiminnan alkumetreillä nuoret nostivat esille kuumimpia sukupolven huolia ministereiden edessä.

Ajokortin ikärajan alentaminen on nostettu puheenaiheeksi useammassa täysistunnossa. Vuonna 2002 nuori Anni Kankaanpää tiedusteli kiihkeästi liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasilta syitä, miksi Suomessa ei voida alentaa ajokortin suorittamisikää 18 vuodesta 16 vuoteen. Ministeri kertoi kannattavansa asian toteutumista, mutta liikenneturvallisuuden vuoksi tätä hanketta ministeri ei pitänyt realistisena.

Tänäkin vuonna nuoria parlamentaarikkoja kiinnosti liikenne ja varsinkin liikenneturvallisuus. Enontekiöläinen Sunna Siilasjoki kysyi tämän vuoden täysistunnossa paikkakuntansa rekkaliikenteestä ja Roni Lehmuskoski joukkoliikenteen maksuttomuudesta.

Näin kevätaikaan, jolloin täysistunnot järjestetään, nuoria mietityttävät usein kesätyöt ja työllistyminen kokonaisuudessaan. Vuonna 2000 Nuori Katri Hokkanen kyseli ministereiltä “Tienaa tonni”- järjestelystä, jonka tarkoituksena oli tukea nuorisoa saamaan kesätöitä. Hän ihmetteli, miksi ohjelma ei voisi antaa tukea 2000 euron palkkaan.

Työministeri Tarja Filatov oli vastauksessaan aika varma siitä, että tällainen riman nostaminen huonontaisi ohjelman toimivuutta. Hän myös huomautti, että kesätyöpaikkojen määrä on muutenkin kasvamassa.

Tänä vuonna nuorten työllistyminen huoletti Sanni Taipaletta Padasjoelta. Hän korosti kysymyksessään, että nuorten työttömyysaste on edelleen korkea.
Nuoret täysistunnossa


Nuorten parlamentissa nuoret pääsivät tuomaan esille heille tärkeitä asioita esille. Täysistuntoon osallistuneet Otava Tuomi ja Pauli Puhakainen kertoivat päivän lopussa, että he aidosti pääsivät haastamaan ministereitä täysistunnossa.





Alec Aila puolestaan koki täysistunnon tilaisuutena, jossa pääsi tuomaan esille mielipiteensä, mutta pohtii, vaikuttavatko saadut vastaukset oikeasti mihinkään.






Aleksanteri Lindh, Viivi Vanhatalo ja Laura Lehtiö
kuvat: Henni Immonen

Nuorilla on mahdollista vaikuttaa mielipiteillään eutanasiaan

NÄT Eutanasia on Suomessa ajankohtainen aihe.  Tällä hetkellä eutanasia ei ole Suomessa laillinen, mutta eutanasian puolesta on tehty kansalaisaloite, joka on kerännyt jo yli 60 000 allekirjoitusta. Aiheeseen liittyy paljon vaikeita kysymyksiä. Eutanasia on tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä.

   Suomen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei itse kannata eutanasiaa vaikeiden ihmisoikeuskysymysten takia. Hänen mielestään pitäisi keskittyä saattohoitojen kehittämiseen ja potilaiden  auttamiseen.


"Ei pidä kuitenkaan sulkea silmiä armokuolemalta. Nyt on tärkeää, että kuunnellaan monia mielipiteitä ja muodostetaan niiden avulla omia", kertoo ministeri Mattila.


Mikäli eutanasia toteutuu Suomessa, on meidän otettava esimerkkiä Hollannista Mattilan mielestä.

"Siellä on samankaltainen yhteiskunta kuin meillä Suomessa. Kuitenkin meillä eutanasian sallimiseen on vielä pitkä matka", toteaa Pirkko Mattila. 

 
Hollannissa eutanasia on sallittua mikäli se sisällyttää tietyt ehdot esimerkiksi potilaan toistuneet pyynnöt, kovat kivut ja parantumaton sairaus. Lääkärin on neuvoteltava kollegan kanssa ennen eutanasian suorittamista.

Mikäli  armokuolema sallitaan, näitä säädöksiä voitaisi käyttää myös Suomessa. Noudattamista valvoisi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 

 
Monet vastustavat eutanasiaa periaatteellisista syistä.

"Se vaikuttaa asenteisiin yhteiskunnassa muun muassa suhtautumiseen vanhuuden, sairauden tai vamman vaatimiin hoivaresursseihin", kertoo lääkäriliiton teettämä kysely, 2017. Toinen mainittu syy on lakien vaikea säätäminen ja niiden muuttuminen. Sallimisperusteita ovat muun muassa kärsimyksen väheneminen ja päätös omasta kuolemasta. 

    
Eutanasia ei ole lääkäriliiton teettämän kyselyn mukaan lääkäreiden mielestä tarpeellinen. Heidän mielestään saattohoitoa pitää kehittää. Ministeri Mattilan mielestä eutanasiaa ei saa tarpeeksi kannatusta Suomessa, jotta se menisi läpi. Aiheesta äänestettiin Nuorten parlamentin täysistunnossa. Nuoret äänestivät eutanasian puolesta äänin 123 ja 53. Mattila ei ottanut kantaa asiaan täysistunnossa.

   Mattila sanoi, että nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa hänen mielipiteeseensä. 

"Me seuraamme yhteiskunnallista keskustelua ja siinä te nuoret olette yksi ääni muiden joukossa. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla mielipiteillään, vaikka ette voikaan äänestää", Pirkko naurahti.

Enni Rautajoki

                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila

Vehviläiselle nuorten kuuleminen maakunnissa on tärkeää

NÄT "Se on ihan selvä asia, että nuorten äänen pitää kuulua", kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi kysyessäni, miksi nuorten ääni on tärkeä saada kuuluviin tulevaisuuden maakunnissa. Hänen mielestään nuoria tulee kuulla, koska tulevilla maakuntavaltuutetuilla ei ole riittävän hyvää käsitystä nuorten tilanteesta.

Käytännössä katsoen nuoria kuullaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen (manu) kautta, ja nämä kokoavat maakunnan kuntien nuorten äänen yhteen. Vehviläisen mukaan maakunnalliset nuorisovaltuustot itse päättävät omat painopisteensä, joihin ne haluavat keskittyä. Maakunnallisten nuorisovaltuustojen kanssa on kuitenkin joutunut varomaan, että maakuntahallinto ei ohjaa liikaa maakunnallista nuorisovaltuustoa, saaduista taloudellisista resursseista huolimatta.

"Manujen täytyy itse luoda oma toimintansa", Vehviläinen kertoo.

Miten aivan tavallinen nuori saa äänensä kuuluviin? Vehviläisen mukaan nuorten pitäisi osata tehdä aloitteita nuorisovaltuustoille edistettäväksi. Manujen pitää toimia viestinviejinä nuorten ja maakunnan välillä, sillä nuorisovaltuutetut tietävät aikuisia päättäjiä paremmin, mitä nuoret pitävät tärkeänä.
Vehviläinen ei osaa sanoa vielä, mitä maakunnallisissa nuorisovaltuustoissa on vielä parannettava, sillä tällä hetkellä on käynnissä vain muutamia pilotteja eikä maakunnallisia nuorisovaltuustoja ole virallistettu. Sen sijaan kuntapuolella hän tietää kyllä parannettavaa. Joissakin kunnissa nuorisovaltuuston edustajat pääsevät kunnanhallitukseen ja lautakuntiin, mutta monissa kunnissa suhtautuminen tällaisiin paikkoihin on kielteinen. Vehviläinen kuitenkin toivoo, että maakunnissa nuorisovaltuutettujen ja päättäjien välille saadaan hedelmällinen yhteistyö.

Antti Avoranta

Hygezine - Parlamentin täysistunto; suurin osa nuorista hyväksyisi eutanasian


Parlamentin täysistunto on päättynyt. Päälimmäisenä fiiliksenä hämmennys, tuntui että monen kysymyksen kohdalla ministerit kiertelivät, eivätkä varsinaisesti vastanneet. Mielenkiintoisimpia aiheita olivat mm. transsukupuolisten pakkosterilisaatio ja eutanasia, jossa nuorista 52 henkilöä äänesti, ettei nykyiseen lakiin tehdä muutoksia, 123 nuorta puolestaan äänesti, että eutanasia tulisi laillistaa, tyhjiä ääniä 21, poissa 2. Joukkoliikenteen maksuttomuuskysymyksessä äänet menivät tasan 97 puolesta ja vastaan.

Kysymyksissä nousivat esiin myös kolmas sukupuoli passeihin ja harvinaisiin sairauksiin liittyvät lääkitykset. Lääkitysasiassa ministeri Annika Saarikko oli kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että lääkevalmistajien kanssa tulisi neuvotella lääkkeiden hinnoista Euroopan tasolla.

Paljon muutakin mielenkiintoista keskustelua oli mm. terrorismiin varautumisesta, jossa parhaimmaksi varautumistoimeksi esitettiin radikalisoitumisen ennaltaehkäisy. Tietoliikennekatastrofiin tulisi varautua ja muovinkulutusta vähentää. Parhaiten täysistunnosta jäi mieleen se, että muovin kulutusta kyllä yritetään vähentää korvaamalla muovi biohajoavilla tuotteilla.

Tässä vaiheessa fiilis on hyvä, mutta tosiaan vähän hämmentynyt. Kokonaisuudessaan mahtava juttu! Lähdemme nyt jatkamaan haastatteluja. J

Enontekiöläinen Sunna Siilasjoki vaatii huomiota rekkaliikenteeseen


NÄT Sunna Siilasjoki, 15, osallistuu tänä vuonna Nuorten parlamenttiin ja haluaa vaikuttaa siellä oman kotikuntansa, Enontekiön, liikenneturvallisuuteen. Siilasjoki on valmistellut ministerille kysymyksen rekkaliikenteestä tämän päivän täysistuntoon.

Lue Nuorten Ääni- toimituksen tekemä lehtiartikkeli loppuun täältä.

Nuoret esittivät fiksuja kysymyksiä kansanedustajille

NÄT Poliitikkojen non-stop -tilaisuudessa nuoret kysyivät teräviä kysymyksiä paikalla olevilta poliitikoilta. Paikalla oli kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk.), Hanna Halmeenpää (vihr.), Sari Essayah (kd.) ja Ville Taivio (ps.)

Keskustelua käytiin laidasta laitaan koulutuksesta Yhdistyneisiin kansakuntiin

Ensimmäisenä kansanedustajat pääsivät vastaamaan, mikä on tällä hetkellä Suomen suurin uhka. Kaikki puolueet olivat asiasta samoilla linjoilla ja suurimmiksi uhkiksi nousi nuorten syrjäytyminen ja ilmastonmuutos. Nuorten syrjäytymisen pelätään maksavan valtiolle suuria summia. Nuoret eivät myöskään juuri koskaan ilmoita olevansa syrjätyneitä, joten heidän auttaminen on vaikeaa. Tästä ongelmaa kaikki edustajat ovat valmiita lähtemään parantamaa. Ilmastonmuutos nähdään kansallisena, mutta etenkin globaalina ongelmana. Taivio painotti, että suuret saastuttajat kuten kiina ja Yhdysvallat on saatava kuriin. Halmeenpää kuitenkin muistutti, että jos kaikki Suomalaiset sammuttaisivat valmiustilassa olevat laitteet yöksi, säästettäisiin siinä yhden ison voimalan verran sähköä vuosittain.

Ajankohtainen maksuton 2. aste-kansalaisaloite nousi keskeiseksi puheenaiheeksi. Yhtä mieltä oltiin siitä, että rahanpuute ei saisi olla este opiskelijoille. Kuitenkin hallituspuolueen edustaja Kaikkonen muistutti valtion velkaantumisesta ja sen haitallisesta vaikutuksesta nuorten tulevaisuuteen. Lindtman muistutti Kaikkosta, että aksuton 2.aste olisi investointi, joka maksaa itsensä hetkessä takaisin.

Nuorille tärkeä kysymys, eli äänestysikärajan laskeminen jakoi mielipiteitä. Esimerkiksi Essayah ja Lindtman pitivät ongelmallisena, että 16-vuotias saisi äänestää, mutta ei asettua ehdolle. Kaikkonen ja Taivio kuitenkin olivat sitä mieltä, että äänestysikärajaa pitäisi laskea ainakin kunnallisvaaleissa, koska kunnissa tehdään tärkeitä nuoria koskevia päätöksiä.

Keskustelua heräsi myös YK:sta ja Suomen asemasta maailmalla. Kaikki olivat samaa mieltä, että Suomella on hyvät suhteet muihun maahan. Myös Venäjän kanssa on hyvät keskusteluyhteydet, vaikka erimielisyydet on tuotu esille. YK nähdään hyvänä järjestönä, mutta se on kehittämisen tarpeessa. Etenkin YK:n turvallisuusneuvostoa pidetään vanhanaikaisena, sillä vanhat toisen maailmansodan voittajavaltiot voivat yksin estää päätöksiä. YK on myös ollut kykenemätön ratkaisemaan Syyrian kriisiä.

Keskustelu päättyi hyvissä tunnelmissa, ja nuoret ja poliitikot jäivät ottamaan selfieitä.

Eetu Vienonen

Täysistunnossa nuoret pääsevät kyselemään ministereiltä


NÄT Nuorten parlamentti -tapahtuma huipentuu täysistuntoon. Täysistuntoon osallistuu 199 yläasteikäistä nuorta, ja sen ideana on, että ministerit vastaavat nuorten ennalta suunnittelemiin kysymyksiin. Itse istunto noudattaa eduskunnan kyselytunnin järjestystä, mutta se sisältää myös kahdesta kolmeen äänestystä. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnan puhemies Paula Risikko johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuoroja täysistunnossa.

Jokaisen kysymyksen esittämiseen ja siihen vastaamiseen on varattu yksi minuutti. Istunnossa ministereille esitettävät kysymykset on valittu etukäteen nuorten ehdottamien kysymysten ennakkoäänestyksen ja kysymyksissä toistuvien teemojen perusteella. Tärkeäksi kysymyksien valintaperiaatteeksi nähtiin myös se, että kysymyksen teemasta vastaava ministeri on itse vastaamassa nuorelle, jolloin nuori saa kattavan ja laadukkaan vastauksen. Nuorten parlamentissa käytyjen äänestysten tuloksia käytetään hyväksi valiokuntien keskusteluissa, eli ne eivät jää pelkästään tapahtuman ajaksi.

Nuorten parlamenttilla on takana pitkä valmisteluprosessi, joka käynnistetään aina edellisen tapahtuman jälkeen palautteiden ja kehittämisideoiden keruulla. "On tärkeää, että valmistelu aloitetaan aikaisin, jotta tapahtuma saadaan ministerien ja kansanedustajien kalentereihin." toteaa eduskunnan puhemies Paula Risikko haastattelussa. Puhemies kertoo myös, että on tärkeää aloittaa valmistelut ajossa, jotta eduskuntatalo pystyy järjestämään ruokahuollon yli viidellesadalle osallistujalle.

Laura Lehtiö

Nuorten mielestä täysistunto on Nuorten parlamentin kohokohta

NÄT Nuorten parlamentti alkaa aamupalapöydästä. Nuorten Ääni -toimituskin kävi aamupalalla ja kuuntelemassa nuorten ajatuksia päivästä. Kysyimme myös nuorten fiiliksiä, odotuksia päivästä ja mielipiteitä aamupalasta. Aamupala oli osan mielestä hyvä, mutta monen mielestä siinä olisi ollut parantamisen varaa. Monet kuvittelivat, että vaihtoehtoja olisi ollut enemmän.


Nuorilla on hyvät ja jännittyneet fiilikset päivästä ja erityisesti täysistunnosta, jota monet sanoivatkin koko päivän kohokohdaksi.

Täysistunnossa nuoria jännittää erityisesti ministereiltä kysyminen ja heidän vastaukset. Aamupalalla olevat nuoret pohtivat ovatko ministerien vastaukset pitkiä ja tarkkoja vai lyhyitä ja epäselviä.







Zahra haastetteli odotukista ja fiiliksistä Nuorten parlamentissa

Zahra Karimy
Henni Immonen

Nuorten Ääni -toimitus uutisoi Nuorten Parlamentissa


NÄT Tänään perjantaina 23.3. eduskunnassa järjestetään Nuorten parlamentti -tapahtuma, jossa nuoret pääsevät tutustumaan eduskunnan toimintaan. Nuorten ääni -toimitus (NÄT) uutisoi tapahtumasta Nuorten parlamentin sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. NÄT:in ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi ministereiden ja nuorten haastatteluja. Uutisten lisäksi NÄT:in sosiaalisen median kanaville on tulossa reaaliaikaista tiedotusta päivän tapahtumista. NÄT:in juttujen lisäksi juttuja tekee myös hyvinkääläinen nuorten toimitusryhmä Hygezine.

Päivän huippukohta on puolenpäivän aikaan järjestettävä täysistunto, jossa nuoret pääsevät kysymään ministereiltä heitä askarruttavia kysymyksiä. Kun täysistunto on ohi, nuorilla on puhemiehen vastaanotto, jonka aikana toimitus haastattelee esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä (kesk.).


Nuorten Ääni -toimitus on pääkaupunkiseutulaisista nuorista koostuva ryhmä, joka tekee uutisia nuorille tärkeistä aiheista. Nuorten parlamentissa paikalla on 16 toimituslaista, jotka ovat iältään 13-18-vuotiaita. Uutispäällikkönä toimivalla Hanna Oskarssonilla on hyviä odotuksia päivän suhteen. Hän odottaa, että NÄT saa tehtyä hyviä uutisia ja kaikilla on kivaa. Yksi toive on myös se, että NÄT:in toimitusryhmä tulee oppimaan paljon toimittamisesta. Oskarssonin omiin työtehtäviin kuuluu uutisten tekemisessä auttaminen, ja samaan aikaan hänen tulee varmistaa, että kaikki uutiset tulevat ajallaan julkaistuksi. Kun kysyn, mikä on kaikista pahin haaste päivän aikana, hän vastaa: "Kaiken aikataulussa pitäminen".

Antti Avoranta

Hygezine - Aamu käyntiin eduskunnassa

Hygezinen toimitus saapui tänään eduskuntatalolle noin klo 8. Ensiksi meillä oli turvatarkastus, sen jälkeen laitettiin takit naulakkoon. Eduskunnan tiedotussihteeri Aila Varis jakoi meille nimikortit ja opasti meidät mediatilaan, jossa voimme kirjoittaa rauhassa. Täällä työpisteet ovat erittäin käytännölliset!
Meidät opastettiin aamupalalle, jossa oli tarjolla mm. kahvia, mehua, banaani-kakkua ja hedelmiä. Aamupalan jälkeen palasimme mediatilaan suunnittelemaan päivän kulkua. Kolme toimittajaamme lähti taltioimaan politiikko non-stoppia, jossa keskusteltiin jo aamutuimaan mm. oppivelvollisuuden kestosta, ammatillisen koulutuksen maksuttomuudesta ja lukiokirjojen korkeasta hinnasta.
- Elina