perjantai 23. maaliskuuta 2018

Ministerit: Äänioikeusikärajan laskemisessa on monta eri puolta



NÄT Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, pitäisikö äänioikeusikärajaa alentaa 16 ikävuoteen. Asiassa on hyvät ja huonot puolensa, ja mielipiteet jakaantuvat päättäjien keskuudessa.

Ovatko nuoret tarpeeksi kypsiä äänestämään? Miten äänestämistä tuettaisiin niin, ettei tulisi entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät äänestä ollenkaan? Toisaalta äänestysikärajan

laskeminen voisi innostaa. Nuoret saisivat vaikuttaa ja tuntea, että heitä kuunnellaan. Se on tärkeää yhteiskunnan kannalta.

EU:ssa ikärajan laskemiseen on suhtauduttu varovaisesti. Toistaiseksi ainoa maa, jossa äänioikeusikäraja on kaikissa vaaleissa laskettu 16 vuoteen, on Itävalta. Muutamissa muissa maissa

16-vuotiaat saavat tietyillä alueilla äänestää aluevaaleissa. Suomessa on pohdittu voisiko ikärajan laskemista kokeilla esimerkiksi kunnallisvaaleissa.

Työministeri Jari Lindströmin mielestä 18 vuotta on hyvä äänestysikä. Hän on kuitenkin huolissaan laskevasta äänestysaktiivisuudesta ja toteaa, että ikärajan laskeminen voisi tuoda

lisää äänestäjiä. Ministeri miettii myös, onko 16-vuotias tarpeeksi valveutunut äänestämään. Positiivisia asioita mietittäessään Lindström mainitsee nuorten kiinnostumisen yhteiskunnallisiin

asioihin, aktiivisuuden ja nuorten äänen vahvistumisen, ja toteaa, että positiivisia asioita on näköjään enemmän.

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoo, ettei ole ollut puolesta eikä vastaan. Hän arvostaa enemmän konkreettista toimintaa, kuten Nuorten parlamenttia ja nuorisovaltuustoja. Nuoria voi myös hänen mukaansa olla vaikea houkutella ehdokkaiksi, ja vaikuttamisen mahdollisuus voi lopahtaa. Mykkänen painottaa konkreettisuutta ja käyttää esimerkkinä omaa nuoruuttaan Espoon nuorisovaltuustossa.

Äänestysikärajan laskeminen ei siis ole ristiriitainen vain puolueittain, vaan myös ministereiden omissa mielipiteissä.

Rauha Suitiala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti